<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1268201939863114&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Tarjouspyyntö
Varaa sparrailu
Mistä haluat tietää lisää?
Palvelut
Referenssit
Meistä
Koulutukset
Materiaalit
Blogi
Ota yhteyttä

    Markkinoijan muistilista tietosuoja-asetukseen (GDPR) valmistautumisesta - osa 2

    Annika Ukkola
    16.11.2017 9:00

    GDPR osa 2

    Järjestimme lokakuun alussa EU:n tietosuoja-asetusta käsittelevän aamiaistapahtuman Jyväskylässä ja Helsingissä. Vaikka asetus on astunut voimaan jo viime vuoden puolella, alkaa sen soveltaminen virallisesti 25.5.2018. Viimeistään silloin tulee myös sinun markkinointisi olla uuden asetuksen mukaista. Koska asetus koskettaa lähes jokaista markkinoinnin parissa työskentelevää, varattiin molemmat tapahtumat täyteen lähes saman tien!

    Jo aiemmin kerroimme yleisesti GDPR:n vaikutuksista B2B-markkinointiin, mutta millaisiin muutoksiin jokaisen markkinoijan on hyvä varautua jo nyt? Tämä blogisarja pureutuu tarkemmin niihin asioihin, jotka on hyvä laittaa kuntoon saman tien. Ensimmäisessä osassa keskityimme verkkosivuilla tehtäviin muutoksiin ja tällä kertaa tarkastelemme sähköpostimarkkinointia. 

    Sähköpostimarkkinointi ja GDPR

    Monelle B2B-yritykselle sähköposti on kaikista käytetyin sekä samalla tuloksellisin markkinointikanava. Sähköpostimarkkinointi onkin Suomessa ollut tähän asti suhteellisen vapaata esimerkiksi muihin maihin verrattuna. Osittain varmasti tästä syystä moni on myös totaalisen kyllästynyt päivittäin saamaansa ”spämmin” määrään. Sääntely on siis jossain määrin tervetullutta, mutta asettaa toki tiettyjä rajoituksia tuloksekkaan sähköpostimarkkinoinnin toteutukselle tulevaisuudessa. Lue blogistamme myös 6 tapaa epäonnistua sähköpostimarkkinoinnissa.

    "Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena ei ole haitata tai estää liiketoiminnan toteuttamista."

    Suostumus vastaanottaa sähköpostia

    Tähän asti suurin osa sähköpostitse tapahtuvasta markkinointiviestinnästä on perustunut kielto-oikeuteen eli ns. opt-out -periaatteeseen. Jokaisella on siis ollut oikeus poistua sähköpostilistalta, mutta jatkossa sähköistä suoramarkkinointia saa pääsääntöisesti kohdistaa vain sellaisille yksityishenkilöille, jotka ovat antaneet suostumuksensa (ns. opt-in -periaate). Tämä rajoitus koskee erityisesti kuluttajamarkkinointia tekeviä yrityksiä, mutta myös B2B-yritysten tulee pystyä kertomaan miksi ja miten sähköpostin vastaanottaja on päätynyt heidän sähköpostilistoilleen. 

    Suostumuksen tulee myös olla yksiselitteinen. Henkilölle tulee siis antaa riittävän yksityiskohtainen informaatio suoramarkkinoinnista, jota häneen tullaan jatkossa kohdistamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi B2C-toiminnassa valmiiksi raksitut ruudut tai pienellä printillä kirjoitetut suostumuslausekkeet eivät jatkossa enää riitä osoittamaan suostumusta vastaanottaa sähköistä markkinointiviestintää. Lähtökohtaisesti B2B-markkinoinnissa sähköpostimarkkinointia voi harjoittaa entiseen tapaan - toki selkeästi ilmaisten, mistä vastaanottajien tiedot ovat peräisin. 

    Erityisesti kuluttajamarkkinoinnissa yksi erinomainen vaihtoehto todentaa lupa sähköpostimarkkinointiin on käyttää ns. kaksivaiheista todennusta esimerkiksi uutiskirjeen tilaukselle. Eli kun henkilö täyttää esimerkiksi verkkosivuilla uutiskirjeen tilauslomakkeen, tulee hänelle vielä sähköpostiin vahvistusviesti ja vasta tässä viestissä olevaa linkkiä klikattuaan hän siirtyy uutiskirjelistalle. 

    Oikeus peruuttaa suostumus

    Tärkein osa-alue sähköpostimarkkinoinnissa on edelleen oikeus peruuttaa suostumus vastaanottaa viestejä milloin tahansa. Itse sähköpostiviestissä tulee olla mahdollisuus poistaa itsensä kaikilta sähköpostilistoilta tai muuten päivittää omat tietonsa. Yksi hyväksi todeksi käytäntö onkin antaa viestin vastaanottajalle mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia viestejä hän haluaa jatkossa vastaanottaa. Näin esimerkiksi asiakkaiden on mahdollista saada jatkossakin asiakasviestintää, mutta poistua halutessaan uutiskirjelistalta.

    Jos henkilö kuitenkin peruuttaa suostumuksensa sähköpostimarkkinointiin, on yrityksen taattava, ettei hänelle vahingossakaan jatkossa lähde markkinointiviestintää. On siis hyvä varmistua, mitä käytännössä tapahtuu sen jälkeen kun asiakas peruuttaa suostumuksensa – tuli peruutus sitten suoraan sähköpostijärjestelmään tai vaikkapa viestin lähettäjän sähköpostiin.

    Vastaanottajien tiedot ovat ajan tasalla ja virheettömiä                                 

    Oleellista sähköpostimarkkinoinnissa, niin kuin ylipäänsä henkilötietojen käsittelyssä, on tietojen ajantasaisuus ja virheettömyys. Käytännössä kun henkilötietoihin tulee muutoksia (esimerkiksi sähköpostiosoite vaihtuu tai ei ole enää käytössä), on hyvä päivittää nämä tiedot samantien.

    Ajantasaisuuden lisäksi tietojen tulee olla myös virheettömiä. Virheet tulevat helposti ilmi erityisesti personointityökaluja käytettäessä.

    Miten käy ostettujen kontaktilistojen?

    Sähköpostimarkkinoinnissa on käytetty hyvin pitkään kylmiä kontaktilistoja. Monilla onkin herännyt tietosuoja-asetuksen myötä huoli siitä, voiko tällaisia listoja enää jatkossa hyödyntää. 

    Sähköpostimarkkinoinnissa B2B-puolella on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tietosuoja-asetuksen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole haitata tai estää liiketoiminnan toteuttamista. Yrityspäättäjille saa siis jatkossakin lähettää sähköpostia, kunhan vain ilmoittaa, mistä sähköpostiosoite on saatu ja miksi henkilö on vastaanottanut viestin.

    Ennen kontaktilistojen hankkimista on kuitenkin syytä varmistua siitä, että listan toimittava taho on ottanut huomioon GDPR:n tuomat muutokset omassa toiminnassaan ja pystyy osoittamaan mistä ja miten tiedot on kerätty.

    Jos yrityksesi markkinointi nojaa tällä hetkellä käytännössä täysin ostettuihin listoihin, on myös syytä miettiä, miten kontaktilistaa saisi jatkossa kerrytettyä toisella tapaa. Voisitko esimerkiksi itse yrittää houkutella verkkosivuilla vierailevia kävijöitä vaikkapa tilaamaan uutiskirjeen? Lue tästä lisää mm. seuraavien sisältöjemme kautta: 

    Haluatko lisätietoja?

    Jos sinulle heräsi kysymyksiä GDPR:n tai ylipäänsä markkinointiisi liittyen, keskustelemme mielellämme lisää kanssasi. Tutustu myös blogisarjan ensimmäiseen osaan täällä

    Lähteenä artikkeliin on käytetty Tietosuojavaltuutetun toimistoa sekä Eurooppa-neuvostoa. Muistathan, että tämä blogiartikkeli ei ole virallinen ohje, vaan sen tarkoituksena on kannustaa ottamaan asetuksesta tarkemmin selvää.

    Tilaa uudet artikkelit sähköpostiisi

    Kukaan ei ole vielä kommentoinut

    Kerro meille sinun ajatuksesi artikkelista!