PowerSlämyssä kuudennen vuoron saa meidän Elsi Hirvonen. Elsi vastaa käytännössä meidän omasta markkinoinnista. Markkinointiosaamisen lisäksi Elsissä asuu pieni koodari, jonka asiantuntemusta tarvitaan usein esimerkiksi kotisivuprojektien yhteydessä.
Elsi työskentelee tällä hetkellä etänä Helsingistä käsin ja työpäivät kuluvat kotitoimiston lisäksi mm. kirjastossa sekä Kallion kahviloissa ja kuppiloissa. Vapaa-aikana Elsin voi bongata mm. nauttimassa Helsingin monipuolisesta keikkatarjonnasta tai maailman parhaasta pizzasta (jonka tarjoaa Mäkikupla). Vastapainona urbaanille kaupunkielämälle Elsi tykkää myös seikkailla ja eksyä metsään koiransa kanssa.
Mikä PowerSlämy? Slämy on “sellanen kaverikirjan tapanen vihko, jossa on vähä samanlaisia kysymyksiä ku kamukirjas” (lähde: Urbaani sanakirja). PowerSlämy esittelee PowerMarkkinoinnin avaintyyppejä rennolla otteella kymmenen vaihtuvan kysymyksen avulla.
Noniin. Annetaan Elsin itse kertoa lisää!
Kiitos kysymästä, oikein hyvää kuuluu. Enää 16 yötä jouluun!
Hah, arvasin että tähän tartutaan slämykysymyksissä ;D ihan normaalin PowerMarkkinoinnin rekryprosessin mukaanhan se meni! Ensin jutusteltiin Janin kanssa pariin otteeseen puhelimessa, sitten tavattiin...Hemingway’sissä oluen äärellä. No c’mon! Jos työhaastattelija kysyy, mennäänkö kahville vai oluelle, pakko kai on ihan mielenkiinnosta vastata jälkimmäinen. Eipä ole ennen työhaastattelussa moista tarjousta tullut vastaan.
Kyllä mun täytyy pieni tippa linssissä vastata että työkaverit, vaikka niitä nykyään pääseekin aika harvoin livenä näkemään. Käsi sydämellä voin sanoa, että meillä on hyvä olla töissä. Törkeen rento ja luottamukseen perustuva kulttuuri - naputanhan tätä kahvikupin äärellä melkein 300 kilometrin päässä toimistolta.
Ihmisistä kannattaa ainakin tietää äärimmäisen lahjakas ja sympaattinen mies, Suomen ainoa parfymööri Max Perttula! Muista asioista mainittakoon yleisesti Viitasaaren kesä: loputtomasti järvenrantaa, hiljaisuutta ja upeita maisemia. Koko kaupunki herää kesäisin eloon, kun mökkiläiset suuntaavat lomanviettoon Viitasaarelle. Kesän tapahtumista kannattaa kokea ainakin Suovanlahdella pienen kosken partaalla järjestettävät Traktorijatzit. Viitasaarelaisuus on myös jonkinlainen oma heimonsa, jossa jo äidinmaidosta saadaan todella suora, nöyrä luonne ja musta huumorintaju. Viitasaarelainen voi helposti vaikuttaa kylmältä ja julmalta, mutta on oikeasti äärimmäisen kiltti ja sympaattinen tyyppi!
No, sanotaanko näin, että mun suurin kokkaamiseen liittyvä saavutus on se, etten ole vielä kuollut nälkään. Olen keittiössä todella huono ja vihainen :D blogi on (toistaiseksi) jäänyt perustamatta, mutta jonkinlaisen käsityksen mun kokkaustaidoista saa instan häsärilla #elsinruokablogi.
Kaikki, mikä ei ole palanut karrelle :D en osaa vastata tähän kyllä mitään yksittäistä ruokaa. Sanotaan, että sellanen mitävaanpata. Siihen tarvitaan kaikenlaisia satunnaisia ruoka-aineita, mitä kaapeista löytyy. Ne työnnetään samaan pannuun ja unohdetaan siihen niin pitkäksi aikaa, että alkaa haista vähän palaneelle. Pata viimeistellään sillä kuuluisalla yksinkertaisella ranneliikkeellä, jolla sekaan nakataan aivan liikaa suolaa ja pippuria. Että voilà vaan, tervetuloa illalliselle! Mennään vaikka Mäkikuplaan.
Etätyössä on omat hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta on kivaa, että töitä voi tehdä vaikka verkkareissa peiton alla, mutta toisaalta kotona seinät alkaa kaatua niskaan aika nopeasti. Onneksi tästä Kallion kulmilta löytyy kuppilaa jos jonkinmoista, mihin kipaista läppärin kanssa kahville. Suosittelenkin etätyöskentelyyn keskellä päivää kahviloiden sijaan nimenomaan kuppiloita! Ei ole aamupalailijoita, lounastajia tai oikeastaan ketään muitakaan. Saat viedä hyvällä omatunnolla yhden asiakaspaikan ja istuskella kahvikupin (tai kahden) hinnalla kaikessa rauhassa hyvän tovin, kun muita asiakkaita ei juurikaan ole.
Mun asunnon tupatarkastukseen ei varsinaisesti kysytty lupaa tai odotettu kutsua...sanoisin siis että just silloin, kun sinä, arvoisa kollegani, sitä vähiten odotat ja et takuulla ole siivonnut ainakaan kahteen viikkoon :D
Apua mitähän mä tähän muka keksin?! Sanotaan vaikka, että olen soittanut 9 vuotta hanuria. Siihen lienee syynsä, miksi olen lopettanut, koska edellisen kerran, kun olen siihen soittimeen koskenut, naapurin talo paloi. Pidän sitä jonkinlaisena merkkinä ja jätän hanurin näppäilyt nykyään suosiolla muille.
5! Pelkäsin, kuinka pahasti näillä kysymyksillä mulle kostetaan, mutta täähän oli hauskaa täyttää. Kiitti päivän piristyksestä, armaat powertyypit :)
Huh! PowerSlämy jää joulutauolle ja jatkuu ensi vuonna itse päätontun vastauksilla ;)
Kukaan ei ole vielä kommentoinut
Kerro meille sinun ajatuksesi artikkelista!